Kaupunkikanat -blogissa on ollut hiljaista pitkään. Syynä on ollut muutto kaupungista maalle uuteen kotiin, jossa ei ollut valmista kanalaa. Kaupunkikanat-poppoo sai ennen muuttoa uuden hyvän kodin ja pari vuotta on oltu täällä maalla ilman kanoja. Nyt tilanne on korjattu; uusi pieni kanala on saatu ja sinne parvi tyrnävänkannan maatiaiskanoja. Muutin blogin nimen, kun mitään kaupunkimaista ei meidän elämässä enää ole, metsä vain humisee ympärillä. Tykkään kuvata eläimiä ja yritän kehittyä valokuvaajana, joten kuvat tulevat olemaan tekstiä suuremmassa roolissa.

Vanhoja juttuja kanojen kaupunki- ja mökkielämästä löytyy vuosilta 2012-2017. Tästä päivästä eteenpäin jutut ja kuvat lähtevät tulemaan itäsuomalaiselta syrjäkylältä. Koitan esitellä lähiaikoina uuden pikkuruisen kanalan ja sen asukkaita tarkemmin. Tervetuloa seuraamaan!

Kanojen ulkonapitokielto toukokuun loppuun saakka

Ihanaa, kun kanat saavat taas olla ulkona, näkee kuinka ne nauttivat auringonpaisteesta ja tuulenvireestä. Mutta mitä ihmettä, kanathan pitää olla lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi sisällä toukokuun loppuun asti? Kyllä, mutta tietyin edellytyksin tarhassa saa pitää. Tässä siipikarjaliiton sivuilta kopsattua: 

"Ulkonapitokielto ei kuitenkaan koske sellaisia pitopaikkoja, joissa ei pidetä samanaikaisesti sekä tarhattuja vesilintuja että kaupalliseen lihan- tai munantuotantoon tarkoitettua muuta siipikarjaa ja joissa ulkotarhat on suojattu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että luonnonvaraiset vesilinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan kanssa.
Tällaisessa tapauksessa ulkotarhat tulee suojata riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla niin, että luonnonvaraiset vesilinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi muutaman kanan omistajat tai riistatarhaajat voivat pitää lintujaan ulkona verkolla suojatulla ja katetulla alueella. Ulkoilualueen katoksi riittää verkko eikä läpäisemätöntä katetta välttämättä tarvita"

Olen vähän pienentänyt kanaparvea, se kun tuppaa kasvamaan kun alhoista on kysymys. Olen myynyt innokkaimmat hautojat uusiin koteihin hautomaan. Talvella syntyneet pikkukanat ovat lähteneet pois ja jokunen nuori muniva kana lähti ilahduttamaan uusia kanaharrastajia. Siellä naapurit olivat rakentaneet yhdessä kimppakanalan, todella ilahduttavaa yhdessä tekemistä ja jakamista!

Joistakin vanhoista kanoista on mahdoton luopua. Yllä poseeraa kaksi sellaista, Pikku-Hanna ja Viiru. Viiru (vaalea kana oikealla) käy jo kuudetta ikävuottaan, mutta menosta ei huomaa mitään. Munimassa en ole kyllä sitä useinkaan nähnyt. Samanikäinen on Viuhka, joka ylimmässä kuvassa seisoo paljun reunalla. Se on viimeisen vuoden ollut hitaampi ja menee orrelle illalla muita aikaisemmin. Tänä talvena sille tuli yllätyksekseni tummanruskeita sulkia sinne tänne, aikaisemmin se on ollut tasaisen vaaleanruskea. Onko tämä sitten kanojen "harmaantumista", tästä pitää vielä ottaa selvää.

Myytävänä viisi munivaa alhokanaa ja yksi nuorikko

Parvi on kasvanut liian suureksi ja siksi myyn viisi munivaa kanaa (ikä 1-2v) ja yhden parikuisen nuorikon. Kanat ovat perusruskeita alhoja vähän eri sävyissä (alakuvassa edessä yksi kodinvaihtaja), yksi on pilkullinen (yllä). Ovat maatiaiskanojen säilytysohjelmassa, eli ostaja voisi ryhtyä halutessaan näillä säilyttäjäksi. Kukko pitäisi ostaa toiselta säilyttäjältä. 

Piilohautoja

Tämä kana hautoo vain, kun saa olla vapaudessa. Silloin se etsii erittäin hyvän piilon. Viime vuonna sillä oli pesä taivasalla pitkässä heinikossa. Siitä ilmeisesti viisastuneena, se meni tänä kesänä sateilta suojaan mökin alle. Seurasimme sitä eräänä päivänä ja näimme, kun se meni sokkelin pienestä tuuletusluukusta sisään. Tiesimme, että tiput olivat kuoriutuneet, kun koiramme eräänä päivännä tuijotti tuvan lattiaa ja kuunteli kallistellen päätään. Yhtenä aamuna sitten pihalla tepasteli tämä porukka.

Ihmeelliseltä taitaa näyttää maailma.

Välillä pitää lämmitellä.

Tipukesä

Maatiaiskanoista alhot taitavat hautoa eniten. Tipuja on tullut tänä kesänä ennätysmäärä! Joka paikassa haudotaan, mökin allakin yksi. Lattian läpi kuului eilen piipitystä, eiköhän sieltä kohta tupsahda poppoo esille.

Näillä tipuilla on kaksi emoa. Kanat hautoivat yhdessä samassa pesässä ja nyt hoitavat niitä myös yhteistuumin.

Tässä kivannäköinen keväällä syntynyt nelikuinen kukko. Se ei vielä tiedä, että sille on käynyt tuuri; omat kanat odottavat sitä Mikkelissä!

Kesälomakuvia

Loma on taas ja vapaus ottaa hörpyt vaikka pelargonian lehdeltä. Vettä on ainakin satanut rittävästi!

Lätäköistäkin voi juoda.

Välillä käydään mökin ovella kysymässä herkkuja! Pikkualhoja on tullut taas kiitettävästi, kyllä ne muistaa hautoa :D

Pikkukukkoja ja -kanoja kannattaa kysellä!

Kolme kananuorikkoa myytävänä

Tässä ne ovat nyt, nuo marraskuun pimeillä kuoriutuneet pienet auringot, joista postasin silloin. Nyt voisivat lähteä uusiin koteihin nämä neidot, veli jo lähtikin.